Talvipukeutuminen Suomessa: kerrospukeutuminen ja pakkasrajat
Lyhyt vastaus: Suomen talvessa lämmin olo ei synny yhdestä paksusta takista vaan kerroksista. Aluskerros siirtää kosteuden pois iholta, välikerros eristää ja kuorikerros pysäyttää tuulen. Ja yksi…
Lyhyt vastaus: Suomen talvessa lämmin olo ei synny yhdestä paksusta takista vaan kerroksista. Aluskerros siirtää kosteuden pois iholta, välikerros eristää ja kuorikerros pysäyttää tuulen. Ja yksi lukema ratkaisee enemmän kuin moni arvaa: Ilmatieteen laitoksen pakkasen purevuus -taulukon mukaan −20 asteen pakkanen tuntuu 10 metriä sekunnissa puhaltavassa tuulessa −30 asteelta. Siksi ennusteesta kannattaa katsoa aina ”tuntuu kuin” -lukema, ei pelkkää lämpömittaria.
Miten kerrospukeutuminen toimii?
Kerrokset ovat kolme, ja jokaisella on oma työnsä. Ihoa vasten tulee aluskerros, jonka tehtävä on siirtää hiki pois iholta. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuston talviohjeen mukaan toimivia materiaaleja ovat merinovilla ja tekniset keinokuidut — villa lämmittää vielä kosteanakin. Aluskerroksen päälle puetaan välikerros, joka eristää: fleece, villapaita tai ohut toppavaate. Uloin kerros eli kuorikerros suojaa tuulelta ja lumelta.
Tärkein ohje kuulostaa nurinkuriselta: älä pue liikaa. Metsähallitus neuvoo, että liikkuessa sopiva vaatetus on se, jossa paikallaan seistessä tulee hieman vilu. Jos hikoilet, kosteus jää vaatteisiin ja kylmettää tauolla. Kerroksia säädetään matkan varrella — vetoketju auki ylämäessä, taukovaate repusta päälle heti pysähtyessä, ennen kuin kylmä iskee.
Miksi tuuli muuttaa kaiken?
Tuuli riisuu ihon pinnalta lämpimän ilmakerroksen, ja paljas iho jäähtyy nopeasti. Ilmatieteen laitoksen ”tuntuu kuin” -lukema lasketaankin lämpötilasta ja tuulen nopeudesta yhdessä. Laitoksen oma esimerkki: kun pakkasta on 20 astetta ja tuuli puhaltaa 10 m/s, purevuus on −30 astetta. Sama ilmiö näkyy varoituksissa. Ilmatieteen laitos antaa varoituksen kireästä pakkasesta Etelä-Suomessa, kun lämpötila tai pakkasen purevuusindeksi laskee alle −20 asteen (keltainen taso), alle −30 asteen (oranssi) tai alle −35 asteen (punainen). Maan keskiosassa rajat ovat viisi astetta ja pohjoisosassa kymmenen astetta tiukemmat.
Käytännön johtopäätös: tuulisena päivänä −12 astetta voi vaatia saman varustuksen kuin tyynenä päivänä −20. Aukealla paikalla — järven jäällä, tunturissa, lauttakannella — tuuli osuu aina, kaupungin suojassa harvemmin.
Mitä päälle, kun pakkasta on −10, −20 tai −30?
Alla olevat kokonaisuudet on koottu Ilmatieteen laitoksen pakkasrajojen ja Metsähallituksen kerrosohjeiden pohjalta tavalliseen ulkoiluun ja työmatkaan. Liikunta lämmittää: hiihtäjä pärjää samoissa lukemissa kerrosta ohuemmalla kuin bussipysäkillä seisova.
−10 astetta: merinovillainen tai tekninen aluskerrasto, fleece tai villapaita välikerroksena, talvitakki ja toppahousut tai vuorelliset ulkohousut. Päähän korvat peittävä pipo, käsiin rukkaset ja jalkoihin villasukat sekä talvikengät, joissa on tilaa sukan lisäksi ilmalle.
−20 astetta: samat kerrokset, mutta välikerrosta vahvistetaan — myös jalkoihin tulee välikerros aluskerraston ja ulkohousujen väliin. Kaula ja kasvot suojataan kaulurilla tai kypärämyssyllä, koska tuuli tekee tästä lukemasta jo −30 asteen tuntuisen. Ulkoilu kannattaa jakaa pätkiin ja käydä välillä lämmittelemässä.
−30 astetta: kaikki iho peittoon — kasvot mukaan lukien — ja ulkona olo lyhyeksi kerrallaan. Etelä-Suomessa tämä on jo Ilmatieteen laitoksen oranssin pakkasvaroituksen taso. Paksuimmat rukkaset, huopavuorelliset tai vastaavat eristetyt kengät ja täysi kerrosvarustus kuuluvat asiaan, ja turha ulkoilu siirretään suosiolla toiseen päivään.
Miten kädet, jalat ja pää pidetään lämpiminä?
Raajat kylmettyvät ensimmäisinä, ja niissä kerrosajattelu toimii samoin kuin vartalossa. Käsineistä rukkaset ovat Metsähallituksen mukaan lämpimimmät, koska sormet lämmittävät toisiaan — sormikkaat häviävät aina. Hanskat ja pipo kastuvat lumesta ja hiestä käytännössä joka reissulla, joten varapari kuuluu reppuun tai taskuun; tauolla päähän vedetty kuiva pipo on pieni asia, joka tuntuu suurelta.
Jaloissa ratkaisee tila. Kengän pitää olla sen verran väljä, että varpaat liikkuvat ja villasukalle jää ilmaa ympärille — puristava kenkä kylmettää enemmän kuin ohut sukka tilavassa kengässä. Pipo valitaan niin, että se peittää korvat ja niskan; kovalla pakkasella sen alle tai tilalle tulee kypärämyssy, joka suojaa myös poskia ja kaulaa.

Entä lapset ja päiväkodin pakkasraja?
Päiväkodeissa ulkoillaan Suomessa joka päivä, myös talvella. Jyväskylän kaupunki kertoo perheille suunnatussa varhaiskasvatuksen oppaassaan, että lapset ulkoilevat myös sateella ja pakkasella — pakkasraja on noin −15 astetta lasten iän mukaan. Lapsella pitää olla sään mukaiset vaatteet ja riittävästi varavaatteita.
Valtakunnallista virallista pakkasrajaa ei ole. Iltalehden selvityksessä Espoon, Turun, Jyväskylän, Kuusamon ja Inarin varhaiskasvatuksen johtajat kertoivat, että päätökset tehdään päiväkohtaisesti: niihin vaikuttavat pakkasen lisäksi tuuli, liukkaus ja lasten vaatetus, ja kovimpina päivinä ulkona käydään vain lyhyesti. Vanhemman osuus on siis vaatekaapissa: kunnon talvihaalari tai takki ja housut, villakerros alle, lämpimät rukkaset kahdet ja varavaatteet päiväkodin lokeroon.
Yksi Metsähallituksen niksi koskee erityisesti pieniä lapsia: liikkuvaa lasta ei kannata ylipukea, koska leikkiessä tulee kuuma, mutta pulkassa tai rattaissa istuva lapsi ei tuota itse lämpöä ja tarvitsee selvästi paksumman varustuksen kuin aikuinen osaisi arvioida. Vaihtohanskat ja -sukat kannattaa pakata mukaan joka reissulle, koska lapset kastuvat lumessa peuhatessaan aikuisia varmemmin.
Talven pimein aika osuu samoille viikoille kovimpien pakkasten kanssa. Jos kaamos ja lyhyt päivä mietityttävät, lue myös: Kaamos: kuinka pitkä päivä on joulukuussa Helsingissä, Rovaniemellä ja Utsjoella ja Revontulet: milloin ja missä niitä näkee todennäköisimmin.
Lue myös
Kaamos Suomessa: kuinka pimeää Helsingissä, Rovaniemellä ja Utsjoella on talvella
18 tuntia sittenIlmoita virheestä · Keskustele Facebookissa @arkisuomi
Julkaisija: Arki Suomi · Tietoa meistä ja toimituksesta · Yhteystiedot